(Huomaa niukka sanasto tekstin lopussa)
Tiivistetyt perustiedot:
Olutta (kalja, kaltsu, bisse, birre, ööli, hiiva) valmistetaan (pannaan) käymisprosessilla maltaista, vedestä, hiivasta ja humalista. Oluita on kaksi päälajia: ale ja lager. Alen makuskaala on lageria kirjavampi - esim. hedelmäinen tai mausteinen, kun taas lagerissa maistuu enemmän humalan ja maltaiden aromit.Belgia, Saksa, Tsekki ja Englanti ovat monen oluttyylin kotimaita.
Hifistely:
Olutyylien pääluokat
Lager ja ale eroavat käytettävän hiivan mukaan. Oluita voidaan jaotella myös maantieteellisesti, eli puhutaan esim. brittioluista tai saksalaisista oluttyyleistä. Olutasiantuntija Michael Jackson erottelee käsitteet oluttyylin ja oluttyypin seuraavasti:
"If a brewer specifically has the intention of reproducing a classical beer, then he is working within a style. If his beer merely bears a general similarity to others, then it may be regarded as being of their type."
(The World Guide to Beer, 1977, p14)
Lager, eli pohjahiivaolut
Lager valmistetaan alea viileämmässä tilassa jolloin (pohja)hiivan aromit jäävät vähäisemmiksi ja humalan ja maltaan aromit korostuvat. Pohjahiiva laskeutuu käymisen jälkeen pohjalle. Pintahiivaoluihin verrattuna lager on usein pehmeämpi ja kirkkaampi.
(Vaalea) lager on maailman yleisin oluttyyppi ja yleisesti myös suosittujen suomalaisten olutmerkkien käytössä. Hifistelypiireissä voi kuulla puhuttavan "litkulagerista" tai muusta vastaavasta. Helposti liioitteiluun ja tärkeilyyn taipuvaiset olutharrastajat eivät myönnä koskevansa litkuihin muuten kuin saunoessa. Nämä miedot oluet ovat kuitenkin kaikkein vaikeimpia valmistaa, sillä makuvirheet erottuvat niissä helpommin kuin voimakkaissa.
Lagerolut syntyi 1800-luvulla keskieuroopassa, jolloin olutta ensimmäistä kertaa ryhdyttiin valmistamaan teollisesti. Nimensä se sai saksan kielen sanasta lagem - varastoida. Energiaa lagerissa on suurin piirtein yhtä paljon kuin kevytmaidossa.
Ale, eli pintahiivaolut
Ale (lausutaan eil) pannaan pintahiivalla, joka käymisen jälkeen nousee pinnallle. Ale on vanhempi historiallisesti ja lähempänä luonnollista käymisprosessia kuin lager. Hedelmällisyys ja aromikkuus ovat luontaisia aleoluille.
Ale-oluiden kulutus on huomattavasti lagereita vähäisempää. Sitä vastoin monet olutharrastajien arvostamat oluet ovat aleja, kuten India Pale Ale tai Imperial Stout.
Muut oluet
Teknisesti pintahiivaoluisiin voidaan laskea ns. spontaanikäymisellä valmistetut oluet, joissa villihiivan annetaan käydä luonnollisesti. Usein ne kuitenkin erotetaan erilaisuutensa takia tavallisista pintahiivaoluista.
Muita poikkeuksia ovat sahti ja kotikalja, jotka käytetään leivinhiivalla.
Raaka-aineista
Useimmiten oluisiin käytetään vain yhtä mallastettua viljalajia, tosin ns. vehnäoluissa on usein muitakin lajeja vehnän lisäksi. Täymallasoluiden valmistuksessa ei käytetä viljan lisäksi muita sokerin lähteitä. Maltaista suosituimpia ovat ohra sekä vehnä. Raaka-aineet vaihtelevat usein saatavuuden mukaan; Aasiassa käytetään riisiä, Amerikoissa maissia ja Afrikassa hirssiä tai durraa. Mausteina voidaan käyttää esim. sahramia, inkivääriä tai kuminaa.
Pilaantuminen
Oluet, joissa on runsaasti humalaa (esim. pilsner tai india pale ale) eivät pysy raikkaina ja aromikkaina pitkään. Poikkeuksena ovat voimakkaammat (runsas humalaiset) oluet, joiden maku voi kehittyä ajan myötä.
Ihanteeliset säilytysolosuhteet vaihtelevat tyypeittäin, mutta kaikki oluet tulisi säilyttää valolta suojattuina.
Oman olutharrastuksen aloitus helpottuu jos tietää oman aloitustyylinsä. Kannattaa vilkaista Olutopas.inffo:n aloitustyylitaulukosta suuntaa minkä tyyppisistä bisseistä kannattaa läheä liikkeelle.
Pientä inffoa:
- Kun aikoinaan vedenpuhtaudesta ei ollut takeita, olut toimi varsinaisena terveysjuomana
- Eniten maailmassa olutta juovat (asukaslukuun suhteutettuna) Tsekkiläiset
- Kalja, eli kotikalja on pöytäolut, vaikka mietoisuuden takia sitä ei lasketa alkoholijuomaksi. Kalja ei siis tarkoita olutta, vaikka nimi on puhekielessä yleistynyt käsittämään oluita.
- Määrite "oluttyyli" (style) on varsin nuori käsite. Olutasiantuntija Michael Jackson käytti termiä beer style ensimmäistä kertaa kirjassaan The world guide to beer vuodelta 1977. Nykyinen olutjaottelu perustuu pitkälti Jacksonin kehittämään järjestelmään.
Pilsner (pils, pilsener) on yksi pohjahiivaoluttyyleistä, vaikka usein sillä viitataan kaikkiin vaaleisiin lagereihin. Pilsnerille tunnusomaista on kullankeltainen väri, voimakkaat humalan aromit ja kuiva jälkimaku.
Vanhin pilsner on kotoisin Böömistä (Tsekistä) vuodelta 1842 jota valmistetaan edelleen nimellä Pilsner Urquell. Klassiset saksalaiset pilsnerit ovat tsekkiläisiä kevyempiä ja raikkaampia. Huom. Suomessa pilsneri on yleinen (ja virheellinen) nimitys miedolle oluelle.
- I-olut (0–2,8%) ei vaadi anniskelulupaa ravintoloissa/elintarvikeliikkeissä
- II-olutta (2,8–3,7%) ei myydä Suomessa, mutta esim. Ruotsissa
- lll-olut (3,7–4,7%) eli keskiolut on Suomen suosituin olut
- IV A -olut (4,8–5,2%)
- IV B -olut (5,2–12% - harvemmin enemmän)
Sanastoa lyhyesti / pelkistetysti
Alkoholinkäyminen: sokeri -> etanoli + hiilidioksidi. Prosessissa hiiva "syö" sokeria, lisääntyy ja tuottaa hiilidioksidia ja etanolia.
Maltaat (engl. malt): Viljanjyviä, joiden annetaan ensin itää ja sitten idut poistetaan. Lopuksi jyvät kuivataan ja rouhitaan. Ohrasta tehtyä mallasta käytetään oluen ja viskin valmistamiseen, ruista esim. mämmin.
Humala:
- Alkoholin aiheuttama päihtymystila
- Kylä Virossa (googlen kuvahaulla "Humala Viro" tulli oluita, kondomeja, aseita ja suomalaisia poliiseja?)
- Perulainen poliitikko Ollanta Humala
- Hamppukasveihin kuuluva köynnöskasvi Humulus Lupulus (yleisin humalista), joka voi kasvaa monimetriseksi lyhyessä ajassa. Kasvia käytetään oluen maustamiseen ja on myös yleinen koristekasvi Suomessa.
Lähteet: Olutopas.info, Wikipedia, http://zythophile.wordpress.com, tiede.fi
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/
